Geron – Ari Liimatainen Äly etsii, mutta sydän löytää

Komentoora on ahneempi kuin koskaan

Astrid Lindgrenin kertomuksessa Vaahteramäen vaivaistalon johtajan tehtäviä toimittaa röyhkeä ja itsekäs Komentoora. Vanhusparat saavat tyytyä suolasilliin, kun ahne pomo mässäilee joulunakin asukkaiden ruoilla.

Onneksi Kissankulman pikku Eemeli kuulee vanhojen ihmisten kokemasta vääryydestä. Hän päättää oitis järjestää Pöhkö-Jukalle ja muille vanhuksille niin ison tanttarallan, että ”enkelit taputtaisivat sille käsiään yhtä kovasti kuin olivat äsken itkeneet vaivaistalon surkeaa joulua”.

Rakkaan Aatu-rengin avustamana Eemeli salakuljettaa vaivaiset omaan kotiinsa, missä nämä syövät vatsat täyteen palttua, makkaroita, kinkkua, puuroa, kakkua ja muita herkkuja. Paluumatkalla ikionnelliset vanhukset kiljuvat riemusta päästessään vesikelkan kyytiin, ”sillä siitä oli aikaa kun he olivat laskeneet kelkalla mäkeä”.

Ilkeälle Komentooralle Eemeli puolestaan virittää ansan, ja eukko mätkähtää sudenkuoppaan katumaan tekojaan. Toki Eemeli joutuu tästäkin metkusta päiväksi verstashuoneeseen, mutta urheus ja herkkä oikeudentunto palkitaan, kun hänestä tulee aikanaan kunnanvaltuutettu ja pitäjän uskottu mies.

Viehättävä kertomus, eikö totta. Tosielämässä vanhustenhoidon iso tanttaralla viipyy aina vain, ja Komentoora mässäilee ahneemmin kuin koskaan.

Teksti on julkaistu myös Helsingin Sanomissa 31.1.2019.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Varhaisemmassa kirjallisuudessa Charles Dickensin Oliver Twist (1838) kuvaa köyhäintalon ja orpokodin epäkohtia. Vantaan Tanssiopiston nuorten hienossa esityksessä joitakin vuosia sitten orpokotiin kannetaan padoittain hienoja ruokia. Nälissään olevat lapset kuvittelevat, että he saisivat kerran hyvää ruokaa ja riittävästi. Näin ei tietenkään ole, vaan johtokunta tulee orpokotiin mässäilemään. Onnettoman Oliverin kohdalle osuu velvoite pyytää lisää ruokaa nälkäisille kumppaneilleen. Tämä koetaan sietämättömäksi röyhkeydeksi, ja tästä alkaa tapahtumakulku, joka johtaa Oliverin syrjäytymiseen sekä eettisiin dilemmoihin.

Vantaan Tanssiopiston nuorten esitystä oli katsomassa arvovaltainen yleisö, joka ei kuitenkaan välttämättä tullut ajatelleeksi, että Dickensin kuvaus on ajankohtainen ja täyttä totta kuntataloudessa ja hoiva-alalla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset