Geron – Ari Liimatainen Äly etsii, mutta sydän löytää

THL:n faktat vanhuspalvelujen tilasta tyrmistyttävät – mutta mitä tekee STM?

Suomen väestö ikääntyy ja vanhuspalvelujen tarve kasvaa kasvamistaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi vuoden alkajaisiksi kovia faktoja vanhuspalvelujen tilasta. 

Valtaosa vanhuspalvelujen asiakkaista on nykyisin kotihoidossa. Kotihoidon päivittäinen asiakasmäärä on noussut kahdessa vuodessa jo 4 000:lla. Kotona asuvat vanhukset ovat entistä heikkokuntoisempia, ja paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden määrä kasvaa jatkuvasti.

Samalla suurin osa vanhuspalvelujen asiakkaista on muistisairaita, ja muistisairauksista on tullut yleisin omaishoidon syy Suomessa. Joka toinen muistisairas henkilö asuu kotona omaishoidon ja kotihoidon tukemana.

Ketään ei yllätä, että kotihoidon palveluja ei ole tarjolla riittävästi, mutta ongelman laajuus herättää tyrmistystä. Melkein puolet kuntien vanhuspalveluista vastaavista henkilöistä on sitä mieltä, että oma kunta ei tarjoa kotihoidon palveluja riittävästi.

THL:n asiantuntijat Sari Kehusmaa ja Teija Hammar esittävät, että kotihoidon henkilöstön riittävyyteen ja osaamiseen on etsittävä pikaisesti ratkaisuja.

Kotihoitoon tarvitaan terveydenhuollon palveluja myös yöllä ja viikonloppuisin. Ympärivuorokautisen kotihoidon tueksi on luotava palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tukiverkosto.

Kehusmaan ja Hammarin mukaan vanhuspalvelut kaipaavat lisää toimintakyvyn tukemisen ammattilaisia. Kotona asumista pitää tukea myös päivystysluonteisilla tai etäyhteydellä toimivilla terveydenhuollon palveluilla. Asiakasohjauksen asiantuntijoita, esimerkiksi gerontologisen sosiaalityön osaajia, tulee kouluttaa nykyistä enemmän.

Omaishoitajien jaksamista on tuettava. Tuhannet muistisairaat henkilöt asuvat nykyisin kotona omaishoitajan avun varassa, ja suurin osa omaishoitajista on itsekin vanhoja. Yhteiskunnalle omaishoitajien tukeminen on paitsi inhimillisesti myös taloudellisesti hyvin kannattavaa, sillä omaishoito vähentää raskaampien palvelujen tarvetta. 

THL:n faktat puhuvat karua kieltään, mutta laitoksen asiantuntijat tarjoavat konkreettisia parannusehdotuksia. Nyt tekee tietysti mieli kysyä: mitä sosiaali- ja terveysministeriö aikoo tehdä vanhuspalvelujen todelliseksi kehittämiseksi?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat